Harjoittelun aika on ohi! Perjantaina, syyskuun kynnyksellä, laitettiin nimet koruttomasti paperiin - ja niin siirryin harjoittelijasta asiantuntijaksi. Samalla taakse jäivät vitsailut kilometritehtaasta, 8. kerroksen luovasta yksiköstä ja piiloutumisesta harjoittelija-statuksen taakse. Loppunsa koki myös jossain takaraivon perukoilla muhinut kauhunsekainen kuvitelma paluusta kokopäiväiseksi opiskelijaksi - sen sijaan saan olla kahtaalle repeytyvä, jatkuvasti pienestä huonosta omastatunnosta kärsivä mikälie. Vakinaisen työn tuoma perusturvallisuus korvaa kuitenkin tämän kaksinasen maailmani - vaikken enää voikaan niin luvallisesti olla tietämätön, tumpelo tai muuten vaan pihalla.

Tämä syksyn mukanaan tuoma koulu-opiskelu-bileBILEbile-trendi, joka vallitsee ystäväpiirissäni on tuonut mukanaan kiehtoviakin ajatuspolkuja. Havahduin nimittäin jouluiseen burn-outiin valmistautuessani pohtimaan niitä lopullisia motiiveja opiskelun ja akateemisen yleiskärvistelyn takana. Tein samalla myös pienimuotoista gallupia meidän muiden Mikkeli-taustaisten maisterimursujen keskuudessa, ja vastaus oli lähes ihailtavan yksimielistä: opiskelemme, koska haluamme hyvän ja mielekkään työpaikan.

Jatkokysymys vain itselle: miksi ihmeessä sitten hankin itselleni tätä burn-outia??

Tällä hetkellä tämä mediatoimisto-elämä tuntuu oikein sopivalta; riittävän haastavalta ja mielenkiintoiselta. Silti kirjauduin tyynesti kouluun ja olen repinyt itseäni lounasaikaan uskomattomiin suorituksiin ehtimällä palaveeraamaan erinäisten luennoitsijoiden kanssa koululla noissa vähissä minuuteissa. Faktahan kuitenkin on, että ajatonta siirtymää ei ole, vaan kipitän pikkujaloillani toimistolta HSE:n pääkallonpaikalle sen vajaan vartin. Ja saman verran tietysti myös takaisin. Puusta ei kuitenkaan ole päästy pitkään, ja näyttää lupaavasti siltä, että joudun venyttämään itseäni joitain kertoja aamu-luennoille syksyn pimetessä kohti joulua. Tämä taas takaa sen, että tulen istumaan toimistossa taas juuri sen verran pidempään, että viimeisenkin toiveen luonnonvalon näkemisestä lokakuun lopun jälkeen voi unohtaa.

Onneksi tavoitteetkin ovat riittävän matalalla: maksimissaan kaksi kurssia ennen joulua. Koska: kun pitää tavoitteet matalalla, niin ne on helpompi ylittää... ;)