Oih mikä viikonloppu!

Päivä päivältä parempi sää, viimeisenä päivänä jo heinäkuinen helle. Kadunkulmat täynnä baareja, joista saa drinkkejä alle omakustannehinnan (=4-5€) ja seurueessa pelkkiä hyviä tyyppejä. Joka ilta istuimme koko joukko saman pöydän ääreen toinen toistaan paremmille illallisille: japanilaista, italialaista, globaalia gourmetia ja välillä vähän paikallistakin herkkua. Matkalla ei ainakaan paino päässyt putoamaan...

Kun maanantai-iltapäivänä hinasi matkalaukkuaan auringon kuumentamalla jalkakäytävällä ja kaupunkimittari näytti +29, niin toivoi, että olisi vielä voinut jäädä. Olisi voinut jatkaa alkuiltapäivästä käynnisteltyä terassi-päivää, kääntyä vain auringon mukana, tyhjentää tuopin ennen kuin olut ehtii kiehuvaksi ja nauttia hyvästä seurasta. Bussin kyydistä katseltuja nähtävyyksiä olisi voinut vielä käydä katselemassa lähempääkin, olisi voinut ottaa vielä enemmän kuvia ja nauttia vielä hetken värikkään kaupungin monista kasvoista.

Muutama huonompikin hetki mahtui kuitenkin muuten niin loistokkaaseen reissuun; hotellihenkilökunta oli vähintäänkin nihkeää (respassa oli kyltti, jossa kehotettiin odottamaan seuraavaa ystävällistä hymyä. Jos ohjetta olisi noudattanut, niin ei olisi koskaan päässyt aulaa pidemmälle...) ja mainoskuvien retusointi ehkä törkeintä ikinä (Hotelli Park Inn Alexanderplatzilla lupaa luvalla sanoen LII-KO-JA kattoterassistaan. Josta joutuu vielä maksamaan ylimääräiset 3€. Ei MIS-SÄÄN määrin sen arvoista!!!)
Alla mainoskuva:

BlobServer?blobcol=urlpicture&blobheader

Todellisuus:
Katto. Terassilla on todellakin katto - ei avointa taivasta näkyvissä.
Koko tilanteen koko on ehkä 10mX3m
Aurinkotuoleja oli yhteensä ehkä 10kpl
Katon lisäksi "terassi" oli verhottu säälittävillä bambuverho-riekaleilla ja katosta teräskaiteeseen pingotetulla teräsverkolla

Kaiken huippuna oli tietysti talon tapaan kuuluva hapan palvelun puute ja se fakta, että teräskaiteesta oli vielä matkaa itse katon reunaan vähintään 1,5m. TV-torni sentään näkyi!

Lähtiessä, kahden saksalaismiehen seisoessa tumput suorina vieressä, tunsi jälleen hienoista raivon tunnetta pungertaessaan täyteen pakattua matkalaukkuaan hotellin laukkuvaraston ylimmälle hyllylle. Mutta onneksi ulkona lämmittävä aurinko, leppeä tuuli ja terassin ystävällinen tarjoilija häivyttivät nämäkin tunteet. Kokonaisuudessaan siis loistavan lämmin ja aurinkoinen matka. Paljon jäi vielä näkemättäkin, joten auf wiedersehen vaan Berlin!