Jokaisen itseään kunnioittavan kylterin (!?) on kehitettävä jostain rapujuhlaperinne, jota myös jatketaan.

Tähän saakka ei ole ollut mitään mitä jatkaa, mutta kuluneen viikonlopun jälkeen uskoisin että nyt on. Kauan aiheesta on puhuttu ja viime vuonna melkein jo onnistuimme, kun mökkibileisiin ostettiin rasiallinen sikamaisen kalliita ravunpyrstöjä, jotka kyllä jäivät juhlahumussa syömättä. Tänä vuonna päätimme kuitenkin tarttua rapua saksista ja järjestää itse - ei tästä jauhamisesta muuten tule ikinä loppua!

Niinpä kutsuimme Hämeenkyröön joukon kavereita, hankimme seuraksi pari pakettia espanjalaisia pakasterapuja ja kyytipojaksi riittävän määrän juomaa. Tunnelman kohottamiseksi mökkiin kannettiin vielä lisäksi kassillinen "rapu-härpäkkeitä", joilla pöytä ja miljöö saatiin niin koreaksi ettei olisi samaksi mökiksi tuntenut!

Kun klo 15 istuimme pöytään oli riemu valmis alkamaan. Ehkä en olisi itsekään uskonut pystyväni kumoamaan n. 10 kpl snapseja (tosin n. 2cl kpl) vain viiden ravun kanssa... ja jo ennen pääruokaa tunnelma oli mennyt katosta ja yläkerroksestakin läpi. Koko poppoo ehti vielä saunoakin valoisan aikaan, jonka jälkeen suoritettiin pakollisia rutiineja kuten Pernodin purskuttelua, juomapelin peluuta (ihan kun kukaan olisi enää tarvinnut lisää juomaa...), moniäänistä laulua kitaran säestyksellä (kiitos Tuomas-turpaduurille) ja nuotiolla istuskelua.

Sen verran pienillä vahingoilla selvittiin, että tästä otetaan varmastikin tapa! Ja ehkä vielä joku vuosi saamme seuraksemme ihan kotimaisia saksiniekkoja, tuoreeltaan keitettynä. Nyt, kun suurin osa porukasta sinnittelee Kelan "palkkalistoilla", niin espanjalaiset kaverinsa saivat kelvata.

"... nu tar vi den, nu tar vi den..."