Onni on pieniä juttuja.

Kiireetön ilta, jolloin ehtii rieska-pizzan jälkeen katsoa useamman jakson Lostia.

Hidas viikonloppu lapsuudenmaisemissa.
Savulle tuoksuva isä risuroihun jäljiltä - ja saman tuoksun viipyminen isän haalarin alla roikkuneessa takissa.
Jyväskylän kävelykatu lauantai-iltapäivänä.

Väsynyt sunnuntai-ilta kotisohvalla oman rakkaan kainalossa.
Lähestyvän joulun tunnelma: kynttilät ikkunalaudalla, tämän vuoden ensimmäiset joululaulut omalta koneelta ja pimeydessä loistavat tuhannet valot ikkunoissa, parvekkeilla, pihapuissa ja ovenpielissä.

Ja aina välillä on hyvä jäädä nauttimaan niistä pienistä jutuista. Mitä sitten vaikka töissä on kiire, tentti-taktiikka menee päin seiniä ja rakas on kaukana Tampereella. Ei haittaa vaikka viikonloput on ohjelmoitu täyteen menoja ja palkkapäivään vielä pitkä aika.

Onneksi tänään on kuitenkin ehtinyt vähän taas pysähtyä ja huomata että kaiken harmaan keskellä on paljon pientä ihanaa. Kiireen keskellä se jää liian usein huomaamatta.