Iso-O aiheuttaa erikokoisia muutoksia työympäristössämme. Paikan-,
ryhmän- ja tapojen muutokset vaikuttavat meihin kaikkiin erilailla.
Sitä helposti luulisi, että tällainen uusi tulokas, joka on ollut
talossa vasta kuukausia solahtaisi uusiin muotteihin helpoimmin. Niin
varmasti osaltaan onkin, jos vertaa kymmeniä vuosia tahkonneisiin
konkareihin. Toisaalta taas nämä työn sankarit ovat nähneet jo niin
monta mullistusta, että pakan sekoittaminen alkaa olla lähemmäs
rutiinia - tai ainakin jonkin tasoinen kahvituntivitsi. Uusi on vasta
alkanut kotiutua, kun hänet revitään paikaltaan ja yritetään asentaa
uuteen porukkaan.
Torstai-iltana hyvästelimme vanhan ryhmämme. Istuimme
ravitsemusliikkeen hämärässä, nauroimme paljon ja nautimme siitä, että
vielä istuimme yhdessä. Enää en ollutkaan se uusi tulokas,
parka-harjoittelija, vaan ryhmän jäsen siinä missä muutkin. Nyt vain ei
ryhmää enää ole. Tämä koko kuvio on kuin pieni ihmisikä: tulin arkana
joukkoon, johon minut otettiin avosylin vastaan. Sain rauhassa ja
turvassa opetella askeleitani tässä työssä. Vieläkin on paljon
opittavaa, mutta tämän työ-perheeni tuki on auttanut minut sisään
yhteisöön. Kirjottamattomat säännöt ovat hallussa: yhdeksältä ja
kahdelta juodaan kahvia. Jos rakentaa taloa junaradan viereen, täytyy
teettää tuhansien eurojen tärinämittaus. Bulgaria on hyvä lomakohde
lapsiperheille. Jos unohtaa ottaa vaihtovaatteita mukaan töihin, niin
kulman takana sijaitseva UFF palvelee yllättävän hyvin.
Ja jos tunnen oloni yksinäiseksi tai neuvottomaksi, tiedän heti tusinan numeroita joihin soittaa.
lauantai, 9. syyskuu 2006
Kommentit