... tai ei sittenkään ehdi.

Tässä on kotiinpaluun jälkeen ollut tarkoitus kirjoitella matkafiiliksistä, kotiinpaluusta, olemattomasta aikaerorasituksesta ja tietysti loman loppumisen kurjuudesta.

Mutta.

Päivät juoksevat karkuun, illat ohittavat väsyneen huomaamatta ja pimeneviä öitä seuraa aina arjemmaksi muuttuvat aamut. Päivitystä on siirtänyt milloin inspiraation puutteessa, milloin ajan ollessa kortilla. Ja nyt kaikesta on kulunut taas niin paljon aikaa, ettei motivaatiota yli kaksi viikkoa sitten tehdyn lentomatkan tai viikko sitten maisteltujen rapujen ruotimiseen riitä.

Syksy tekee tuloaan. Keskityn siihen - ja uskon, että palaan blogiin taas useammin, kunhan saan arkirytmin rullaamaan.