Näin tämä vuosi näköjään nykyään jakautuu.

Joulun ja uuden vuoden jälkeen
alkaa "kesäkuntoon"-vouhotus, jolloin salien jumpat ja stepperit pullistelevat uusia naamoja ja ennenkaikkea asuja. Huhtikuuhun mennssä n. 60% uudenvuodenlupauksista on rauennut ja kansalaiset palanneet työ-kauppa-koti-linjoilleen ripustaen pari kertaa käytetyt nikensä kaappien varjoihin.

Kesällä
harrastellaan vapaata aikaa: alkukesästä, ennen lomia, koitetaan käydä aamuisin lenkillä tai uimassa stadikalla. Loman alettua kroppaa liikuttaa lähinnä vain leppeä kesätuuli tai satunnainen souturetki kesämökkeilyn lounaan ja illallisen välillä. Golfiin ei tietenkään ole lomalla aikaa - sitä tehdään sitten työpäivien jälkeen kun loma on lusittu (=lähdetään toimistosta viimeistään kolmelta, että ehditään). Illalla sitten grillataan - vähintäänkin makkaraa - sen klubilla juodun pakollisen päälle.

Syksyllä
, kun arki lyö vasten kasvoja, alkaa vyötärölle kertynyt kesä-lössö vaivata. Toimisto-uskottavat vaatteet eivät enää mahdu päälle, kun kesän grillailut ovat ryhmittyneet yläreisiin (=ääs) ja paitapuserot puristavat allipaasikivet ahdinkoon. Syyskuussa saleilla onkin taas täyttä, kun kesän jälkiä pyyhitään vartalosta pois.
Samoin minä. Töissä alkoi tsemppiryhmä, joka on käytännössä Painonvartijoiden työpaikkaporukka. Meitä on ryhmässä 34 henkeä, eli noin neljännes koko firman henkilöstöstä! Aloitussessio oli perjantaina, ja hieman pelonsekaisin tuntein astahdin ensimmäiseen punnitukseen. Pelko ei ollut aiheeton, sillä vaaka näytti n. 5kg enemmän kuin kuvittelin! Ja kun tämä ei vielä ollut riittävästi, niin viikonloppuna huomasin ryhmänvetäjämme lisänneen omatoimisesti painooni vielä 0,5kg  kirjauksen yhteydessä. Saanpahan vähän etumatkaa jo valmiiksi tähän pudotushaasteeseen...
Varsinaisestihan itsellä ei ole pudotustarvetta, ihan normaalipainossa kun vielä patsastellaan, mutta ravinto-oppi oli se, joka sai myös minut ilmoittautumaan ryhmään. Taka-ajatuksena tietysti myös se, että jospa tällä saisi lopullisesti haudattua jo vuosia päällä olleen "Vilma 100kg"-projektin. ;)

Jouluna ei taaskaan lasketa. En aio lempipyhinäni välittää vaikka äidin joulupuurossa on mitä todennäköisimmin koko päiväksi budjetoidut pisteet ja herkkulautasen suklaat tuskin ainakaan helpottavat tilannetta. Mutta siihen saakka aion kokeilla, josko tässä tsemppiryhmän mukana vaikka jokunen kilo lähtisikin!