Puolitoista viikkoa: Frankfurt, Helsinki, Espoo, Tampere...

Frankfurtin kirjamessut olivat massiiviset, hienot, saksalaisen organisoidut ja hämmentävän kaoottiset. Suomalaisten coctail-kutsut olivat toisaalta ihanan kotoisat: viiniä (paljon sitä) muovimukeista, paljon puhetta ja yhtä paljon asiaa.
Koko reissu oli täynnä hyvää ruokaa, hyvää juomaa, loistavaa seuraa ja massiivisia puitteita. Lauantain shoppailu jäi melko köyhäksi - shoppailun osalta - mutta kulttuurinen must tuli täytettyä: kahvihetki Starbucksissa oli juuri niin epäkulturellia kuin voi vanhan ystävän tapaamiselta voi toivoa. Täysin välitöntä, ihanan junttia, leppoisan persoonatonta!

Kotimaahan paluun jälkiaalloissa suvun uusin kasvo sai nimen: Rilla Elsa Augusta Järvinen. Pienen Rilla-neidin juhlat loppuivat jo varhain, mutta perhepiirillä viihdyimme pitkään iltaan Järvisten lämpöisessä tunnelmassa.

Seuraava viikko olikin yksi iso KIIRE  päivästä toiseen: tenttiin huipentuva työviikko ei kirvoittanut hymyä kasvoille millään otoksellaan. Joka ilta pääsin kotimatkalle katulamppujen jo sytyttyä, ja joka aamu olin ennen aurinkoa liikkeellä. Silti töiden kanssa tuntui tulevan kiire eikä tenttiinkään meinannut löytyä opiskeluaikaa. Siksi päätös korruptiobileiden väliinjättämisestä oli lopulta helppo. Toisena aspektina tietysti oli se, että ellen olisi tuolloin kiiruhtanut kotiin pyykinpesuun, olisin joutunut krapulan lisäksi kärsimään perjantaina kommandoudesta ja sukattomina palelevista varpaista.

Tampereella tentin jälkeen odottivat sitsit. Ilta venyi naurun, laulun ja vanhojen ystävien kanssa pitkälle lauantain puolelle. Mukavaa, niin mukavaa. Syksyisen yön pakkasessa soljuimme toisiimme nojaten kotiin ja nukahdimme herätäksemme väsyneeseen aamuun. Parasta päivässä oli ehdottomasti se fakta, että oli VASTA lauantai!

Maanantai-aamussa oli jo talven tuntua. Paksusta kaulahuivista huolimatta kylmä pääsi tunkemaan niskaan ja selkää pitkin koko kroppaan. Junassa tunnelma oli onneksi lämmin - ja Pendolinokin ajassa.
Työpäivän täytti kanavien ensi vuoden myyntiehdot; kirsikkana kakun päällä MTV3:n ennennäkemätön arroganssi. Pitipä tämäkin vielä nähdä! Jos suunta on tämä, taidan vastata digi-ryhmän huutoon ja ruveta hakukonemarkkinoinnin ammattilaiseksi.