Puhelin soi kun pitäisi jo olla menossa. Mediamyyjä. Revin puhelin korvallani takkia päälle ja sammuttelen samalla aamupäivän aikana avattuja ohjelmia koittaen huomata tallettaa kaiken sen, mikä pitääkin tallettaa. Kuuntelen puolella korvalla. "Joo, hei palataan asiaan heti kun se on ajankohtainen..."

Kadulla viiletän välillä punaisia päin välillä hidastelevia  mummoja väistellen. Pitäisi olla jo.

Koulun aulassa on vilinää. Lounasaika. Ryhmätyö riipaistaan kokoon äärettömän tehokkaasti: kokonaisaika alle puoli tuntia, josta ehdin hyvin ruotsin tunnille. Muntlig framställning, pitää lukea uutinen ääneen. Tunnin alussa selaan kuumeisesti HBL:aa löytääkseni jotain luettavaa. "Väldigt flytande!" saan palautteeksi, mahtavaa! Silti pitää lähteä vähän kesken tunnin kun seuraava jo alkaa. Välissä ehdin soittaa hätääntyneelle kollegalle jo vahvistetusta radiokampanjasta ja kuunnella vuosisopimusneuvotteluihin liittyviä viestejä vastaajastani.

Luennon kielenä on onneksi suomi, alkaa vain väsyttää - kello onkin puoli kolme. Luennon loppupuolella ajo-ohjeistan perjantaina alkavaa tv-kampanjaa kännykkämaililla ja kirjoittelen filmien tuotantokoodeja luentomateriaalien kulmiin.

Seuraava väli on onneksi hieman pidempi - oikeasti aikaa olisi vain vartti. Nyt ehdin nauttia ryhmätyötilan tasaisesta puuskutuksesta ja kirjoitella Ollille Facebookissa. Kämpänkatsoja soittaa, sovimme treffit illaksi. Vuokraisäntä ei vieläkään ole saanut kännykkäänsä päälle, en kuitenkaan jätä enää viestiä - teinhän sen jo eilen.

Nyt on mentävä taas: luvassa on 7 esitelmää eri journaleista - onneksi itse pääsee pitämään yhden. Ja englanniksi. Iltaseitsämältä toivon jo olevani kotona.