- Jumiton selkä. Se olisi tottavie luksusta. Tässä on kärsitty selän umpisolmusta kohta vuoden päivät. Pieni kivistys, joka alkoi lattialla kootusta palapelistä on kehittynyt herättäväksi kireydeksi ja erityistoimenpiteitä vaativaksi yskimiseksi/aivastamiseksi. Alaselän solmut sen kun kiristyvät, pääte-istuma-työ ei ainakaan auta asiaa ja työpaikalla käyvä hierojakin äityi ihmettelemään aivan ääneen, et kui-ny-tää-tällaseks-o-päässy? Sen ku tietäis. Tässä jumituksessa on sen verran monta tekijää: golfiton kesä, urheiluton kevät, istumatyö, työ-koulu-elämä-stressi, huonot selkägeenit...
- Hiljainen ilta. Niin. Tässä viime aikoina kun päivät ovat muuttuneet ympäripyöreiksi työn, koulun ja elämänparantamisen myötä. TV-suunnittelija alkoi jo huolestua, että onko sitä tullut tehtyä tosi huonoja kampanjoita, kun yhtäkään spottia ei ole "omista" kampanjoista nähnyt - kunnes totesi, että tässä kiireessä sitä ei ole edes ehtinyt tärvelemään aivojaan television edessä. Ja jos onkin, niin on katsonut kanavia joilla ei joko ole mainontaa, tai jos on, niin ei niitä omia kampanjoita.
- Aurinko. Suomalainen kaamos on löytänyt jopa Helsinkiin. Jos aurinko paistaa, niin joku kollegoista kiiruhtaa sulkemaan sen kaihtimien taakse. Heijastuu kuulemma ruudulle liikaa.
- Talvi. Kun asuu n. korttelin päässä Itämerestä, niin lumi taitaa olla turhanaikaista hapatusta talvisaikaan? Keski-Suomen kasvattina sitä kaipaisi jo valaisevaa kinosta ja helminä kimaltelevaa hankea. Pieni poskesta pureva pakkanenkaan ei olisi väärin; se kun lupailisi myös hiljaa leijuvia hiutaleita mustaa taivasta vasten... mutta. Helsinki on Helsinki - ja Helsingin talvesta en kyllä odota paljoa!
Kaikesta huolimatta arki tarjoilee omia - OIKEITA - hippusiaan luksusta. Eilisen luksus oli vierekkäin narisevat, karpalonpunaiset Hai-saappaat, jotka vihdoin löysin. Ne tuovat hieman piristystä ja valoa tähän parjaamaani Helsingin talveen. Oletettavasti ne siis ovat ne ainoat oikeat jalkineet näihin kuukausiin ja näihin naapurustoihin...
Tämän illan luksus on hetkisen päästä saapuva mieluinen yövieras - ja luvassa oleva laatuaika. Viikonloppu siellä sun täällä; junassa, yksiössä, matkalla ja perillä. Hieman pitäisi koulujuttuja tehdä, mutta sen ehtii. Jossain välissä.
Viikonlopun jälkeen saan rakkaan ystävän kanssani näille toimiston käytäville. On ilostuttavaa tietää, että näissä kerroksissa on nyt VARMASTI joku, joka pitää minusta. Juuri tällaisena.
Kommentit