Töissä on tappotahti: syksyn ohjelmakartat on auki, buukkaus vie kaiken ajan ja muutkin työt pitää hoitaa. Ylityötaulukko täyttyy päivätahtia, työpino ei tunnu madaltuvan ja joka aamu toimistolle raahautuu edellistä aamua väsyneempi työläinen. Teen kai sentään työtä, jolla on tarkoitus?

Samaan aikaan kesä ulkona loppui. Elohopea raapii samoja lukemia kuin maaliskuussa ja ihmiset valittavat. On kylmä, edessä kaikkien aikojen kylmin juhannus (kuulemma, en kuitenkaan usko!) ja loman alkuun vielä kuukauden päivät.

Kaikesta tästä huolimatta aion iloita tänään: ystävien kanssa kuohuviinille ja huomenna voi sitten olla taas vähän väsyneempi kun astuu aamulla ala-aulassa hissiin.