Kirjoittaminen on aina ollut varaventtiilini. Pienenä raapustelin tarinoita vihkot ja lappuset täyteen, teininä sivut täyttyivät elämäntuskasta ja lähettämättömiksi tarkoitetuista kirjeistä - ja nyt aikuisempana höyryjä on tullut tavaksi päästellä täällä blogosfäärissä. Viime aikoina aika ja aiheet ovat kuitenkin olleet kivien ja kantojen alla. Kirjoitusinto on kadonnut kun naputtelukiintiöt tulee täytettyä työpäivän aikana. Gradu imee loputkin motivaatiosta, eikä iltaisin enää löydy mitään kerrottavaa.

Ainakaan mitään sellaista, mitä tänne kannattaisi julkaista.