Päivä yksi.

Allerin bileet. Optimisti oletti, että selviäisi kevyin vahingoin. Realisti näki itsensä huitomassa taksia ruttopuiston reunassa kello 03.15. Illan saldoksi jäi yksi hukattu musta jakku. Käytännössä jäätiin omillemme, sillä tuo jakku oli se kutsukortin "dress for success" - eikä ilta nyt niin menestys ollut. Hauskaa kyllä oli. Äärettömän hauskaa! Lisäksi tuo jo mainittu H&M luomus alkoi olla siinä vaiheessa, että se olisi ehkä pitänyt pesettää. Nyt voin käydä halvemmalla (veikkaan ma?) hakemassa uuden, puhtaan, HenkaltaJaMaukalta.

Päivä kaksi.

Lounaalla takakireä insinööri huusi viereisestä pöydästä melumme yli. Naurunsekainen työpäivä vaihtui kuplivaksi riemuksi Itämeren aalloilla Siljan ja satojen venäläisten kanssa. Kahden hytin iskujoukkomme hoiti kuitenkin buffetin nakit, laivan turpaduurit ja skumpanjanoiset pikku-pissikset tyylillä ja taidolla. Samalla kun paheet lyhensivät ehkä elämäämme toisesta päästä, niin nauru toi sinne vähintäänkin saman verran palasia lisää!

Päivä kolme.

Tukholma. Yksi suomenruotsalainen, viisi umpisuomalaista. Yksi pokailuyritys, yksi annettu puhelinnumero (edit: ROOPEA pokailtiin, ei allekirjoittanutta. ROOPE antoi numeron, en minä). Mutta ylitse kaiken oli maailman PAHIN kinkero-buffet: vatsatauti luki jokaisen lämpölampun alla ja jokaisessa, muovitetussa tuolissa. M. Lampisen kanakastikkeelta onneksi vältyttiin - eli norovirus kiersi meidät kaukaa.

Paluumatka Itämerellä oli vellova ja väsynyt. Ryhmästä vain kolme pääsi todistamaan miten nykyiset 15-vuotiaat osaavat jo työntää kielet toistensa kurkkuihin. Ajoissa rauhaton meri tuuditti koko ryhmän levottomaan uneen.

Päivä n.

Kotimaa koitti kirkkaana ja kuulaana. Kotona suljin välittömästi sälekaihtimet. Olo oli lähinnä väsynyt, mutta edellisten päivien naurut pyrkivät väkisin esiin. Kalapuikot ja ranskanperunat elvyttivät väsynyttä matkalaista kohti maanantaiaamua.

Päivä n-1.

Silmäni eivät vieläkään näy poskien takaa. Olo on turvonnut ja väsynyt. Matkan hauskuus tekee kuitenkin kaikesta sen arvoista. Kyllä tästä vielä selvitään - kohti uusia seikkailuja!

Selkä on kipeämpi kuin koskaan - Tukholma taisi kostaa?

Päivä n-2.

Illalla asiakkaan kanssa maistelemaan viinejä. Joko tähän olisi taas valmis? Posket ovat hieman jo laskehtineet, mutta turvotus senkun jatkuu.

Ei auta. Päivät seuraa toistaan - onneksi! :)