Tipaton on helppo aloittaa, kun vuoden ensimmäisen päivän vesilasilliset palaavat kerran nieltyinä melko nopeasti takaisin päivänvaloon. Yläkautta.
Tipatonta on helppo pitää yllä, kun puhelin on hiljaa eikä kaverit kinua mukaansa baariin. Muutkin ovat siis tipattomalla.
Tipaton on helppo pitää, kun on siirtynyt opiskelijarötväilyistä työelämään. Enää ei vaan voi aamulla röyhtäistä happamasti ja päättää auringonvalon olevan sillä hetkellä myrkyllistä. Tappavaa tai ei, töihin olisi hyvä valua.
Tipaton on myös helppo toteuttaa, kun siitä muistaa hehkuttaa riittävän monelle. Moraalisen häpeän paine olisi sortuman hetkellä krapulaakin kauheampi kestää.

Silti, kitalaen paikkeilla tuntuu napsahdus, kun työpaikan nauravainen ystäväporukka lähtee paakariin halvoille kuohareille perjantaiseen tihkusateeseen.
"Vilma! Tuu mukaan!" hammasta purren pudistelen päätäni.
"... tipaton..." onneksi Heli on samalla linjalla: ryhmämme kaksi pahinta resua yrittää vuoden aluksi tässä hakea ryhtiä elämäänsä. Ja hankkiutua hyviksi ihmisiksi; jos nyt tsemppaan, niin ehkei haittaa vaikkei pukki tänäkään jouluna tuonut sitä itsekuria, jota olen vuosia odottanut?

Kitalaessa napsahtelee myös kun anoppikokelas tarjoaa lois-ta-van illallisen Lasipalatsissa, ja kylmästä huurtunut valkoviinipullo päivystää pöydällä jättäen oman BonAquani varjoonsa. Hyvää kuulemma oli, viini, muun pöytäseurueen mielestä. Ravintolasta matka jatkuu vielä Teerenpeliin yksille. Minä otan Latten.

"... otatteko jotain juomista? Olis olutta, siideriä... ... ... nii, tai mehua...?" lankomies on taas vauhdissa. Hymyilen vaisusti. Miehet ottavat tietysti kylmät oluet saunan päälle, me siskon kanssa nautimme raikkaan rapsahtelevaa mansikka-mustaherukkamehua.

Ei silti ole vaikeaa. Aamut kevenevät, illat jumpan jälkeen rentoutuvat ja olo virkistyy. Mehu on mitä mainiointa, vissy vielä parempaa. Kuun lopussa odottaa ensin siskon 30-v. viikonloppu, seuraavana klassiset KylteriPäivät ja helmikuun ensimmäisen viikonlopun kruunaa serkun häät - suvun malliin varmasti ei-ajokuntoa-kannustavina. Siihen saakka tämä tipaton sopii - napsui tai ei.